Onko Suden aika ohi?

Nyt on menty kahden vuoden ajan sellaisella ylivaihteella, että on pakko alkaa summaamaan tekosiaan. Mitä kaikkea on tapahtunut sen jälkeen, kun julkaisin ensimmäisen levyni? Mitä elämä oli ennen tätä? Mikäli kiinnostaa kuinka omakustanneartistin elämä nytkii eteenpäin vuonna 2014, niin alta löytyy pääpiirteet.

Julkaisin ensimmäisen albumini "Maailman Selkäpuolella" 4.6.2013. Miten artistin elämä muuttuu, kun hän julkaisee? No, tulee toivottavasti kiire. Tein ensimmäisen keikan jossa esitin omia kappaleitani vuonna 2009 Virroilla. Muistan jo tuolloin tajunneeni, että tässä tämä juttu on. Mikä juttu, kun en aina tiedä vieläkään?

Joulukuussa 2014 huomaan miettiväni, että mikä on seuraavien kappaleiden viitekehys, vaikka olen päättänyt olla tekemättä levyä kesälle 2015.
Viitekehys on tässä tapauksessa se, että minä nautin laulujen kirjoittamisesta, vaikka se välillä onkin paskinta hienoa hommaa mitä on. Yhtä paljon nautin niistä hetkistä, jolloin ihmiset hullaantuvat keikoilla ja me elämme yhteistä hurmostilaa. Satunnaisesti joku tulee oikein kiittämään ja kertomaan kuinka joku kappale on vaikuttanut hänen elämäänsä. Näiden asioiden takia uhraan aika paljon kaikkea muuta, mutta ne eivät ole relevantteja asioita ne.

Ennen täyspitkää julkaisua, eli vuosina 2009-2013 keikkailin paitsi yksin, mutta myös hienojen jätkien kanssa nimellä "Toivo Susi ja Nälkäiset miehet". Kiitos tästä ajasta Tomi Tajakka, Rasmus Kujala ja Toni Pikkarainen, noita aikoja on välillä ikävä.

2013 keikkailin myös muutaman erikoisemman akustisen keikan triona Sami Seppäsen ja Tuomas Hytösen kanssa.

VUOSI 2014

No Palataan kyseessä olevaan vuoteen. Tammikuussa aloitettiin Suden Aika levyn äänitykset. Ne toteutettiin mobiilisti parissa eri lokaatiossa. Rummut, urut, bassot ja sähkökitarat otettiin Studiolla http://www.retrooster.com/Retrooster/etusivu.html
Laulut ja akkarit purkitettiin mun kotona, siellä missä fiilis on parhaimmillaan.

Kävin kokeilemassa näitä uusia biisejä yksin Lappeenrannassa Lauluntekijäklubilla 31.1. Muuten Tammikuu oli lähes keikaton ja se on erikoista aikaa se.

Levyn kasaileminen jatkui koko vuoden alun ja siinä samalla julkaistiin tuollainen toinen projekti, joka minulta tilattiin. Vähälä Yhtiöt halusi päivittää Matti Eskon hieman surullisen ja vanhahtavan Rekkamies-imagon omalta osaltaan vastaamaan enemmän tätä päivää. Kirjoitin heille kappaleen "Teiden herrasmies" ja se äänitettiin SN-Audion tiloissa. Levyn äänitti Sami Niittykoski ja soittajat olivat kaikki tähän hommaan erikseen valikoituja. Soittajatiedot ovat videon kuvausteksteissä.




Kappaleeseen haluttiin tehdä myös video ja kun minulta kysyttiin, että lähdenkö ajamaan tuliterää useamman satatuhatta maksavaa Mersua, niin pakkohan se oli. Edelliset kokemukset tämän kokoluokan autoista on jostain tuolta 2000-luvun alusta kun olin metalliasentaja. Satunnaisia keikkabusseja on tullut toki ajeltua, mutta linjuriauto on maantien ässä. Videon teknisen toteutuksen teki Saha Productions http://www.sahaprod.com

Koska keikkailu ja reissaaminen on osa tätä elämää, piti ennen
levyn julkaisua ihan vaan salaa käydä muutamissa hienoissa kohteissa. Yksi niistä on Kokkolassa Cornerissa: Rautawaara-klubi. Sen lisäksi Vähälän julkaisua juhlistettiin muutamalla esiintymisellä sekä Oulussa, että Jyväskylässä. Opin arvostamaan tämän perheyrityksen ihmisiä ja arvoja.

Huhti-Toukokuussa julkaisu ja siihen liittyvä kiertue olivat päälimmäisiä asioita. Levymogulina ja jakeluyhtiön edustajana sain toki suunnitella levyn ulos tulon haluamallani tavalla. Tämä tarkoitti tietysti, että jotain apua oli löydettävä. Kiitos Promotäti Laura Kokkoselle sinkkupromosta ja videon organisointiavusta.
Ai että mitä tässä kuvassa tapahtuu? No, olen sängyssä seitsemän kauniin naisen kanssa, artistille normipäivä.


Teimme omin voimin hienon videon muusikon homman sekopäisyydestä, kiitos Ihmemies Videolla esiintyville tytöille (heidän nimensä videon lopussa). Kiitos myös Jyväskylän Gigantti, Nokian Eden ja Jim & Jill Kajaani ja niin, Jan Niska autoilusta. Se oli kuohuviinin ja kummallisen kaksimielisyyden sävyttämä päivä se. Näitä lisää!

Levy julkaistiin kokonaisuudessaan kesäkuussa ja sen tiimoilta järjestin julkaisukonsertin 6.6 Vakiopaineessa Jyväskylässä. Kiertue virallisesti starttasi jo päivää aikaisemmin Lahden Torvesta, mutta tämä julkaisukonsertti pysyy kyllä mielessä vielä pitkään. Bändi oli loistava, yleisö oli loistava, valoteknikko oli erityisen loistava ja miksaajakin oli ihan hyvä!

Tässä pari livepätkää ko. illasta

Kiertue oli kesän parasta aikaa, taidan kuulua tielle. Monet hienot paikat ja ihmiset eivät ole päätyneet tälle videolle, mutta te muistatte ne hetket kyllä. Keikkoja ei ole äänitetty, ne pitää tulla itse kuuntelemaan. Kaikkea ei internettikään tarjoa.

Kun paljon liftaillee, ei viitsi kanniskella sellaista puista stompboxia, joten jotain oli keksittävä. Siinä oli aluksi ties minkälaisia ideoita mikitetystä  kitaralaukusta yms. Lopulta kymmenen kenkää ja usempi erilainen mikki pöydälle, subbari isolle ja testaamaan. Parhaan soundin tarjosi Reino ja kontrabasson kontaktimikki, niiden yhdistelmä tuottaa matalan pehmoisen tömpsäyksen, eikä alustalla ole niin suurta merkitystä. Tähän lisäsin vielä langattoman lähettimen, niin ei tarvitse olla kuin susikoira narussa. Tehdas suunnitteli minulle omat reinot ja nyt ne kulkevat mukana keikoilla.

Tässä video, jonka julkaisin näiden tossujen testihetkestä. Hesarin NYT-liite poimi videon sivuilleen ja sitä katseltiin viikossa reilut 2000 kertaa. Se on melko paljon siihen nähden, että tein videon lähinnä omaksi ja soittokollegoiden iloksi.




Syksymmällä Radio Helsinki ehdotti minulle jotain sellaista, mitä ei ole vielä muissa radioissa tullut vastaan. He halusivat, että esittäisin muutaman laulun livenä radiossa. Eihän siinä, sitten lähdettiin isolle kirkolle soittamaan. Se oli mielenkiintoinen kokemus sekin, kiitos siitä!

Tähän loppuvuoteen on mahtunut myös muutama keikka yhdessä Timo Rautiaisen ja Neljännen Sektorin kanssa. Möysän Esso ja Tampereella Soundi Klubi. Toivottavasti näitä ja muita mukavia uusia juttuja tulisi ensi keväälle lisää.




Tulevasta vuodesta en kyllä tällä hetkellä tiedä oikeastaan mitään. Se on varmaa, että samaan touhuun kuin kahtena edellisenä vuotena, en nyt ala tai hautakammio kutsuu Sutta ikuiselle levolle. Musiikkia olisi toki mukava tehdä jatkossakin ja soittaminen on mukavaa, mutta nyt pitää punnita asioita. Suuremman suunnan saattaa antaa ainoa keikka joka on suunniteltu vetäistäväksi 17.1.2015 Red Neckissä kokoonpanolla Toivo Susi ja Kukko.

Kiitos tästä ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo eteen. 

-SUSI